Kuolinpesä ja perintö
Kuolinpesä, pesän osakkaat ja pesän hallinto
Henkilön kuollessa hänen varoistaan ja veloistaan muodostuu kuolinpesä. Kuolinpesän osakkaita ovat vainajan puoliso osituksen tai omaisuuden erottelun toimittamiseen asti sekä vainajan lakimääräiset perilliset ja hänen yleistestamentinsaajansa.
Ensimmäisiä toimenpiteitä kuolinpesässä ovat hautajaisjärjestelyt ja perunkirjoituksen vireille laittaminen, katso kohta Perunkirjoitus ja perukirja. Näihin toimiin ei vielä tarvita kaikkien osakkaiden suostumusta, mutta muutoin osakkaiden tulee hallinnoida ja hoitaa pesän asioita yhdessä. Kuolinpesästä ei voi esimerkiksi myydä omaisuutta, ellei siihen ole kaikilta osakkailta yksiselitteistä valtuutusta. Osakkaat ovat myös vastuussa siitä, että kuolinpesän laskut ja muut velvoitteet tulevat hoidetuksi pesän varoista.
Mikäli kuolinpesän asioita ei jostain syystä saada osakkaiden kesken hoidettua niin pesään on yleensä tarpeen hakea pesänselvittäjä, katso kohta Pesänselvittäjä ja pesänjakaja.
Kuolinpesä lakkaa vasta silloin, kun pesässä ei ole enää yhtään varoja. Yleensä tämä edellyttää perinnönjaon toimittamista, katso kohta Perinnönjako.
AA Outi Miettinen-Hjulberg hoitaa asiantuntemuksella kaikkia kuolinpesien asioita -Oulussa, Siikalatvalla ja Pyhännällä sekä etäyhteyksin.
Perunkirjoitus ja perukirja
Kun henkilö kuolee niin hänen jälkeensä täytyy toimittaa perunkirjoitus. Vainajan puolison, lapsen tai muun perillisasemassa olevan tahon tulee laittaa perunkirjoitus vireille. Tähän toimeen hän ei tarvitse muiden kuolinpesän osakkaiden suostumusta, katso kohta Kuolinpesä, osakkaat ja pesän hallinto.
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta, ellei sen toimittamiseen haeta lisäaikaa verohallinnolta.
Perunkirjoitukseen kutsutaan kaikki perillisasemassa olevat henkilöt. Perunkirjoituksessa laaditaan perukirja, jonka tulee sisältää tiedot mm. vainajan perillisistä, varoista ja veloista.
Perukirja tulee toimittaa verohallintoon yhden kuukauden kuluessa perunkirjoituksen toimittamisesta. Perintövero määrätään lähtökohtaisesti perukirjan perusteella.
Perillisasemassa olevien henkilöiden edun mukaista on varmistaa, että perunkirjoituksessa on käytössä kaikki perukirjan laatimiseksi tarvittavat tiedot ja asiakirjat ja että perukirjaa laadittaessa osataan huomioida oikein mm. perunkirjoitukseen liittyvät verotukselliset seikat ja jatkotoimet kuolinpesässä.
Perunkirjoituksesta aiheutuvat kulut maksetaan vainajan kuolinpesän varoista ja ne huomioidaan perintöverotuksessa vähennyksenä.
AA Outi Miettinen-Hjulberg avustaa perunkirjoituksen järjestämisessä ja perukirjan laatimisessa asiantuntevasti ja sujuvasti -Oulussa, Siikalatvalla ja Pyhännällä sekä etäyhteyksin.
Ositus kuolinpesässä
Ositus ( tai omaisuuden erottelu ) tulee toimitettavaksi silloin, kun vainaja oli kuollessaan naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Vainajan leski tai kuolinpesän osakas voi vaatia ositusta heti, kun perunkirjoitus vainajan jälkeen on tehty.
Vaikka ositukselle ei ole laissa asetettua määräaikaa niin on usein lesken ja perillisten edun mukaista ryhtyä näihin toimiin viivyttelemättä perunkirjoituksen jälkeen. Jos perukirjoitus on asiantuntevasti toimitettu niin tällöin pystytään myös kustannustehokkaasti hyödyntämään perukirjasta ja sen liitteistä ilmeneviä tietoja.
Osituksessa määritetään, mikä omaisuus kuuluu vainajan kuolinpesään ja mikä leskelle. Osituksesta on tarpeen laatia kirjallinen muotomääräykset täyttävä sopimus, josta tehdyt toimet voidaan todentaa.
Osituksesta tehtävistä järjestelyistä voi aiheutua erilaisia veroseuraamuksia, mitkä on hyvä kyseisiä järjestelyjä tehtäessä huomioida.
Katso myös Ositus erotilanteessa ja Avoliitto.
AA Outi Miettinen-Hjulberg avustaa kaikissa kuolinpesien ositusta koskevissa asioissa selkeästi, asiantuntevasti ja verotukselliset näkökohdat huomioiden -Oulussa, Siikalatvalla ja Pyhännällä sekä etäyhteyksin.
Perinnönjako
Perinnönjako voidaan toimittaa heti, kun perunkirjoitus vainajan jälkeen sekä mahdollinen ositus tai omaisuuden erottelu vainajan ja hänen leskensä välillä on tehty. Perinnönjaon lykkäämisen pitäisi aina perustua harkittuun päätökseen, sillä ajan kuluessa asiat monesti mutkistuvat. Kuka tahansa osakkaista voi vaatia perinnönjakoa.
Perinnönjaossa vainajan kuolinpesän varat siirretään perillisille joko kokonaan tai osittain ( ns. osittainen perinnönjako ). Jakoa toimitettaessa on huolehdittava mm. siitä, että vainajan kuolinpesälle kuuluvat velat joko maksetaan tai niiden maksamiseen varataan varoja.
Perinnönjaosta on tarpeen laatia kirjallinen muotomääräykset täyttävä sopimus, jotta perilliset saavat siirrettyä omaisuuden omiin nimiinsä. Ositus ja perinnönjako kirjataan käytännössä usein samaan sopimusasiakirjaan.
Kuten ositukseen niin myös perinnönjakoonkin liittyy erilaisia verotuksellisia seikkoja, jotka on hyvä järjestelyjä tehtäessä huomioida.
Outi Miettinen-Hjulberg avustaa kaikissa perinnönjakoa koskevissa asioissa luotettavasti, joustavasti ja osaavasti -Oulussa, Siikalatvalla ja Pyhännällä sekä etäyhteyksin.
Pesänselvittäjä ja pesänjakaja kuolinpesässä
Kuolinpesän osakkaat saavat lähtökohtaisesti sopia keskenään pesän asioiden hoidosta sekä osituksen, omaisuuden erottelun ja perinnönjaon toimittamisesta. Asioiden hoitamiseen sopimalla ei kuitenkaan aina ole edellytyksiä. Osakkaiden kesken saattaa olla esimerkiksi erimielisyyksiä tai osa osakkaista ei jostain syystä osallistu asioiden hoitamiseen. Myös kuolinpesään kuuluvaan omaisuuteen tai velkoihin voi liittyä sellaisia epäselvyyksiä, joita osakkaat eivät pysty keskenään ratkaisemaan.
Tällöin osakas tai osakkaat voivat hakea pesänselvittäjän ja pesänjakajan kuolinpesään. Hakemus asiasta tehdään käräjäoikeuteen. Hakijan tulee ehdottaa hakemuksessa pesänselvittäjäksi- ja jakajaksi jotakuta osakkaisiin nähden esteetöntä, tehtävään koulutukseltaan ja kokemukseltaan sopivaa henkilöä. Pääsääntöisesti sama henkilö määrätään sekä pesänselvittäjäksi että pesänjakajaksi.
Pesänselvittäjä selvittää pesän ositus- ja jakokuntoon, jonka jälkeen pesänjakaja toimittaa osituksen, omaisuuden erottelun ja perinnönjaon. Pesänselvittäjän ja pesänjakajan palkkio menee kuolinpesän varoista päältä. Pesänselvittäjä on vahingonkorvausvastuussa, jos hänen toiminnastaan aiheutuu taloudellista vahinkoa kuolinpesälle. Pesänjakajan ratkaisuista osakkailla on puolestaan moiteoikeus.
AA Outi Miettinen-Hjulberg on pesänselvittäjänä ja pesänjakajana asiantunteva, oikeudenmukainen ja tehokas -kaikkialla Suomessa.